30. maaliskuuta 2016

Tämän päivän ilo on pienessä möbleerauksessa

Töiden jälkeen sain siivottua pääsiäisen pois.
Keltainen sopii juuri ja juuri nuo pääsiäisen alusviikot ja pääsiäisen ajan.
Sitten on se värikiintiö täysi ja suunnataan kohti uusia tuulia.

Ja arvatenkin siinä järjestelemisen sivussa piti sitten 
siirtää muutama huonekalu eri paikkaan ja järjestykseen.
Erkkerinurkkaus on haastava sisustettava, kun ehjiä seiniä on niin vähän, 
mutta ainakin itsestä huone tuntuu aivan erilaiselta ja uudennäköiseltä. 
Ja sehän riittää! ;)
Muu perhe ei välttämättä ehdi näitä minun möbleerauksia edes huomata!

Nurkkapöydällä jatkavat juhlaansa joulun huonekuusi ja pääsiäisen krysanteemi.
En ole niitä raskinut pois nakata, 
kun ovat niin hyvin minun hoidossa kestäneet. :)
Toivottavasti pääsiäiseksi ostettu kodinonnikin viihtyy ja versoo meillä! <3




Pienet asiat tuovat hyvän mielen.
Tänään se oli tämä pikasiivous! :)

Mukavaa keskiviikon jatkoa!

-Kaisu-



28. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen oli juhlaa, yhdessäoloa, kevättä


Lauantaina järjestin lasteni kanssa mökille yllärijuhlat viisvitosten tiimoilta. Isälle iloksi ja yllätykseksi melkein koko porukka pääsi  savusaunomaan, paljuilemaan sekä ennen kaikkea yhdelle koolle synttäreiden tiimoilta. 
Jälleennäkemisen ilo sisarusten ja lastenlasten välillä oli mukavaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Välillä menee valitettavan pitkiäkin aikoja tällaisten hetkien välillä. Muisteloita heräsi mieleen, huumori kukki ja ilo raikui. Se on äidistä ja isästä aina mukavaa!  <3

Olin leipassut pitkänlaisen kakun, jonka laitoin tarjolle harmaan laudan päälle. Tämän kääretorttukakun sisään laitoin luonnonvadelmia, kermaa ja rahkaa. Tarjolle asettaessa se oli vielä pikkuisen jääkohmeessa. Kakku tuntui maistuvan niin pienille kuin isoille. Varsinkin nuo karkit houkuttivat pieniä...Makean jälkeen maistui suolanen. Olimme yöllä paistaneet "pääsiäiskinkun" ja se meni ns. kuumille kiville salaatin kera! :) 



Pääsiäistäti oli varannut suklaamunat ja munajahti oli mökin pihalla. Jokainen löysi omansa ja jännittynein, "saunaryppysin" sormin pienimmätkin avasivat omat herkkunsa. :)




Serkkutytöt keksivät yhtä ja toista puuhasteltavaa. He olivat etsineet hellehatut ja kopsukengät esille ja leikkivät jo aurinkopäivää menneiden serkkuleirien tunnelmissa. 


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


Kotosalla ihanan herkät ja kauniit tuomen kukkatertut puhkesivat juuri pääsiäiseksi kukkaan ja 
uusi tuttavuus, kissanruoho, oli oikein hyötyisä kasvussaan.
Kasvun kastehelmet kimalsivat  herkästi ruohossa.


Vanha tipupariskunta oli 33 vuotta sitten häälahja-astian pohjalla somisteena. 
Koriste on kulkenut pääsiäisestä toiseen juhlamme muistona. ♡♡


~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Pääsiäinen on ihana kevään juhla.
Kylmyys ja pimeys väistyvät.
Aurinko lämmittää ja sulattaa elämää roudan alta.


Ilo aivan pulppuaa niin kuin nämä ihanat kuplat, jotka bongasin mökin seinustalta.
Vesirännistä tuleva vesi kupli elämää ja aurinkopäivän iloa.
 Sitä kuplimista aikani tarkkailin ja tuntui, että minussakin kevät soi! ♡

Aurinkoista pääsiäisen jälkeistä arkea Sinulle!

-Kaisu-


23. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen alla

Hiljainen viikko.
Meidän pääsiäisviikko alkoi lauantai-iltana kirkossa.
Siellä  -jos missä- saattoi saavuttaa pääsiäisviikon tunnelman,
pysähtymisen ja rauhoittumisen.


Täällä kotonakin ollaan pääsiäisviikon tunnelmissa.
Arkisissa touhuissa,
juhlavalmisteluissa.
On leivottu, kun  vieraita on tulossa ja vähän juhlan poikastakin sattuu lähipäiviin.



Taitoin kerrallisella lenkillä tuomen oksia maljakkoon.
Muutama kukinto on kasvanut ja niissä vähän valkoista näkyvissa.
Aavistus toukukuun valkeista kukista ja huumaavasta tuoksusta silmien edessä.

Kasvun ihmettä on ihana seurata.
Se onkin näkyvä pääsiäisen ja kevään teema, uusi elämä. <3



Tänään on ollut harmaata; 
aurinkoa ei ole näkynyt lainkaan. 
Nyt ulkona satelee lunta.
"Uusi lumi on vanhan surma" ruukasi äiti sanoa ja näin siellä taitaa tapahtua. 
Lumi sulaa vähitellen! :)


Pääsiäisestä pääsiäiseen meitä ilahduttaneet tipuset saivat tehtävän kuistin asetelmassa.
Jotkut esineet kulkevat juhlasta juhlaan.
Näistä tulee mieleeni äiti,
joka nämä on meille tuonut. <3


Pieniä piiperöitä kiinnosti kaikki mummun tilpehöörit ja koriste-esineet.
Sanoin heille, että katsellaan niitä kädet selän takana.
Nuo Pentikin puput toimivat hyvinä esimerkkeinä ja 
esineet saivat olla pöydillä! 
Niin oppivaisia, tottelevaisia ovat! <3

~~~~~~~~~~~~~~

Pääsiäisen iloa 
ja ihania rauhoittumisen sekä yhdessäolon hetkiä
kaikille Tauvonpaikan kävijöille.

<3 llä Kaisu



















20. maaliskuuta 2016

Palmusunnuntaina meren jäällä

Aurinko helli heti aamusta alkaen.
Päivä oli hyvä aloittaa kävelyllä meren jäällä.
Se on merikaupungin tarjoama etu ja ulkoilumahdollisuus,
 josta ei joka talvi  päästä  kuitenkaan nauttimaan.

Äärettömän tuntuisesti valkeaa laajuutta, jonka taivaan sini kruunaa.


Sain mieheni mukaan meidän leikkimielisellä termillä  "parisuhdekävely".
Se tarkoittaa, että en kiiruhda, vaan sovitan askeleeni hänen askeliinsa. 
Vauhti ja kilometrit ovat tällöin sivuseikka.
Tärkeintä yhdessäolosta ja hetkestä nauttiminen
hetkeen tarttuminen.<3




Jäällä kulkiessa mielen valtaa vapauden tunne.
Kaikki suunnat avoinna mennä.
päämäärättömästi tai vaikkapa saari etappina,
tuulen mukaan tai sitä vastaan.

Lumessa näkyikin paljon jälkiä.
Niistä näkee, että tätä ihanaa jäällä liikkumisen mahdollisuutta 
on osattu hyödyntää monin tavoin.

 Aavalla meren selkosella,
luonnon voimien ja ihmeiden äärellä
huomaa oman pienuutensa,
omien jälkien pienuuden  äärettömältä tuntuvassa maisemassa.


Ajatus kulkee jään alle, jossa aalto lepää vielä hetken
herätäkseen muutamien viikkojen jälkeen uuteen kevääseen ja kesään.

Nautinnollista ja samalla pysäyttävää ajatella, 
että kohta vesi on taas ihasteltavana, 
nähtävänä, kuultavana, kosketeltavana.

Sama tuttu, turvallinen vuodenaikojen kierto.
Aina yhtä puhutteleva ihme.

Ilmassa on vahva odotuksen tunne.
Kevät -uuden alku!

~~~~~~~~~~~~~

Virpomaoksien suhteen lopputulema oli, että lapset tekivät niitä ja virpojat ovat liikkeellä.

"Virvon varvon vitsasilla,
tuorehilla tervehillä,
vanhat leivon viisahiksi,
nuoret ylen notkehiksi,
iloisiksi kaikki muut
kilteiksi pienet piimäsuut!"

Tämä uudenlainen loru tuli mummolle pienen virpojan kuvan myötä,

Palmusunnuntain valoisin, keväisin, onnellisin terveisin

-Kaisu-

18. maaliskuuta 2016

Pääsiäistä kohti -jotain keväistä ja keltaista

Ihanaa! On perjantai ja aurinko paistaa täydeltä terältä.
Vapaa viikonloppu ilman mitään ennakkosuunnitelmia.
Se on harvinaista se!


Kotona on laitettu jotain keltaista ja keväistä esille pääsiäisen innoittamana.
Virpomaoksien askartelua on ehkä tulossa.
Sanon ehkä, sillä lapset alkavat olla sen ikäisiä, 
että se on aivan tuurissa ja innostumisessa tänä vuonna.
Viimeinen kerta? Se jää nähtäväksi.
Näin kaikki asiat tulevat jollakin tapaa loppusuoralle ja jäävät muistojen joukkoon! <3

Itse kävin illalla lapsenlapsen kanssa hakemassa pajunkissoja. 



Tein valkeista höyhenistä ja pensaspajusta oksia kotiin ja työhuoneen pöydälle.

Aina pajuja kerätessä ihailen niiden moninaisuutta.
On pitkänhuiskeita pajunoksia, "isokissaisia" oksia.
 Löytyy myös oksia jotka ovat kuin pieniä pensaita ja niissä on pikkuruiset pajunkissat. 
Ja kaikenkokoisia siltä väliltä.
Viime vuonna löysin isoja pajunkissoja, jotka olivat vaaleanpunaisia. <3
Ja pajunvarsissa on ruskeaa, monen sävyistä vihreää, jopa mustaa vivahtavaa.
Muistaakseni pajukurssilla sanottiin pajuja olevan 30 eri lajia.




Löysin kirppikseltä tuon soikean liinan ja tämän  pitsisomisteisen pääsiäismunan ja sen sisällä olevat ripustettavat koristemunat. Minusta ne ovat aivan ihania ja niissä on se tietty oma tunnelmansa. :)


Ihanaa "Virvon varvon" -viikonloppua ja pääsiäisen odotusta.

-Kaisu-




16. maaliskuuta 2016

Ruukkuherne

Se on täällä vihdoinkin!
Kevätaurinko kirkkaine säteineen.
Sitä myöten on siemen- ja multapussit kannettu esiin ja mullanvaihdot sekä ensimmäiset kylvöt tehty. :)

Olin kyllä luvannut olla ostamatta siemenpusseja tänä keväänä!
Kuitenkin löysin itseni seisomassa siemenpussihyllyn edessä.
Siinä seisoskellessani  ja pusseja ihastellessani muistin kerrallisen ihanan äitienpäivälahjan,
Lapset olivat laittaneet hoitotätinsä kanssa ruukkuhernettä kasvamaan kauniisti koristeltuun saviruukkuun. Siinä oli sitten vihreyttä ja vehreyttä napsittavaksi leivän päälle ja ilman leipääkin. 
Se oli ihana lahja! <3

Laitoinkin reilu viikko pari sitten siemeniä multaan.
Kovin harvaan oli tullut kylvettyä, joten laitoin uusia siemeniä tuonne väleihin 
ja sieltä sirkkalehdet näkyvät jo pilkistävän!
Kasvunihmettä on aina niin ihana katsella. <3




Tänään napsin ensimmäiset versot leivän päälle. 
Ihanan vihreää, keväistä, terveellistä lisää.



Aurinko paistaa ulkona ja kevään tuntu aivan pakahduttaa rinnassa.
On tämä ihanaa aikaa!

Kaisu

13. maaliskuuta 2016

Kahvikupposen ja teekupin äärellä

Perheen yhteisen sunnuntairuokailun jälkeen
saimme nauttia jälkiruoaksi poikamme ja hänen tyttöystävänsä tekemää
 herkullista valkosuklaajuustokakkua. <3
Se olikin  mainio tuliainen ja täydellinen makunautinto. 
Äitini antamat Arabian Krookus -teekupit olivat ensimmäistä kertaa käytössä tässä hetkessä. <3





Kotoinen perheen yhteinen hetki.
Perheen nuorimmainen on erityisen kovasti veljeään kaivannut. 
Se syvä tunne on perua sieltä hänen vauvaiästään, jolloin isoveli hoiteli häntä rakkaasti mm. kiikuttelemalla itkuista pikkuveljeään keinutuolissa kirjaa lukiessaan.
Se side on kestänyt ja näyttää kestävän. 
Nyt he saivat pienen hetken olla rinnakkain ja sylikkäin.

 <3 <3

Nämä on niitä pieniä juhlahetkiä, joissa ilo ja yhteenkuuluvuus näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat. :)
Hetkiä, jotka kannattelevat meitä ja meidän eloamme. 
Se että meillä on toinen toisemme, 
paikka minne palata. 
Että on ihmisiä, uskollisia ystäviä,  joita kaipaamme matkojen taa.


Äitiyden ilo ja onni,
 äitiyden täyttymys on lapsissa, näissä hetkissä.
Ovella vilkuttaessamme kotimatkalle lähtijöille tuli taas mieleeni runon säe;
"Lähteneet. Nyt tiedän miten lähellä he ovat"!
Eronhetki, 
aina niin haikea...<3
Vaikka tiedän, että heidän siivet jo kantavat. <3

-Kaisu-

11. maaliskuuta 2016

Alakerran vessan remontti on nyt valmis

Perjantai-illan rauha shoppailupäivän jälkeen.
 Isot omissa puuhissaan, pienet luistelemassa, isä työmatkalla.
On pikkuinen väli ja tilaisuus laittaa nämä  vessaremonttiin liittyvät ajatukset ja kuvat tänne ylös.



Meidän vessaan tehtiin pintaremonttia viimeksi 90- luvun alussa, jolloin isäni oli mukana laatoittamassa sitä. Tässä muutama kuvamuisto meidän vanhasta hyvin palvelleesta vessastamme ja sen aikaisista ratkaisuista! ;) Puoli seinää laatoilla, ruusuboordi...



 Monta kertaa meillä oli vessan  uudistamisesta puhetta, mutta aina se kaatui johonkin hyvään syyhyn.  Pohjois-Suomen Remonttipalvelu on ollut  tässä rempassa mukana ammattitaitona ja "järkenä", sillä minulla kuulema meinaa usein tunne käytännön edelle näissä asioissa! <3 Hyviä vinkkejä pojat osaavat antaa ja siistiä työtä tekevät.  Lattialaatoitus on siitä hyvänä esimerkkinä. :)

Vessasta purettiin kaikki pois, kaakelit seinistä ja lattiasta ja sitten myös seinälevyt. Siitä tulikin melkolailla siivoa, kun purkujätettä kuljetettiin ulos. Halusin wc -pytyn eri kohtaan ja sen piikkaamisesta tulikin ääntä ja piikkauspölyä ilmaan. Mutta rapatessa roiskuu; niinhän sitä sanotaan. :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Altaan takana olevalle seinälle valitsimme fibo -trespo -levyn . Minä tykästyin hetimiten sen 
betonimaiseen värimaailmaan ja toisaalta siinä oli jotain vanhan laudan näköäkin. 
Muihin seiniin laitettiin  cyproclevyt ja mieheni maalasi ne Höyhen -sävyllä. Mäntykatot on maalattu muutama vuosi sitten koko talossa ja nyt tämä katto maalattiin kerran uudelleen.

 Vessan lattiaan tuli patterin sijalle lattialämmitys. Paikallisesta K -Raudasta ostimme tumman harmaat 45x45 cm lattialaatat ja niihin löytyi samansävyinen saumausaine. Minä tykkään tuosta laatasta. Siinä lika ei näy niin kuin edellisessä vaaleassa laatassa ja tämä on helppo puhdistaa, kun saumat ovat laatan tasassa.

 Uudessa vessanpytyssä minussa on kiva uusi ilme tuo pytyn jalkaosa, kun se on yhtenäinen. Tämän pytyn "juuri" on helpompi siivota.


Allaslaatikosto on Ikean malliston "Godmorgon" ja  metrinen allas kuuluu siihen. Allaslaatikosto on himpun verran liian syvä, mutta siihen on silmä jo tottunut. Laatikot vetävät tosi paljon tavaraa sisäänsä ja sieltä on helpompi löytää etsimäänsä kuin kaapista. :) Pyyhekoukku ja  vessapaperiteline  myös ikealaisia. :) Peili on paikallisesta lasiliikkeestä ja peilin päällä oleva valaisin Prismasta.






Pöytälevy ikkunan alla on lisätilana ja kokonaisuuden kannalta minusta tarpeen. Mieheni laittoi sen paikoilleen pitkillä kannakkeilla niin ettei se lähde "lenuamaan".  Pöytälevyn  alle menee roskis ja   sinne voisi joskus laittaa vessapaperirullille korin. 


Prisman valikoimasta löysimme pienille vieraille ihanan harmaan Ciraf -sarjan potan ja korokkeen. 
Ne menevät kätevästi seinälle kiinnitetyn laatikoston alle.


Tämän liinan uitin sementissä aivan tätä vessan seinää varten. Tähdellinen juttu! 



Helmien keltaiset pyyhkeet tai jotain muuta pirteää väriä on  nyt ensinnässä!
Ettei ihan harmaa hiirulainen ole tämä meidän vessa!



Ennen ja jälkeen.
Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaani! :)


Vessaremontin "happy end"! :)
On puhdasta, uutta, ajanmukaista pintaa,
valkeaa ja harmaata,
höyhentä ja sementtiä,
vähän jo väripilkkujakin.
Mukava oli suunnitella ja touhuta tätä projektia
mieheni ja ammattitaitoisten poikien kanssa. <3
Vielä vessan mäntyinen ovi
kuten muutkin sisäovet odottavat käsittelyä.
Ja ikkunan pokat.
Ei työ tekemällä lopu!
:)

-Kaisu-