17. marraskuuta 2015

Varaslähtö jouluun

Marraskuun pimeät illat.
Kaikkialla mustaa, märkää,
joka imee vähäisenkin valon.
Ihmiset vääntävät viestipalstoilla kättä siitä, milloin voi laittaa ulkovaloja.
Valon puute väsyttää, kaamos painaa, masentaakin.


 Minä viis veisaan ajankohdasta ja ihmisten mielipiteistä.
Olen laittanut männynkärryköihin jo kuun alussa valot,
kodinikkunan pyhäinpäivänä,
lyhtyjä on siellä ja täällä
 ja eilen pystytin ison muovikuusen takakuistille ja ripustin siihen kuusenkynttilät. :)

Nyt on vaan toimittava, jotta saa valoa ja iloa sekä tunnelmaa elämään.
Nämä on enemmänkin ulkovaloja kuin jouluvaloja.
Valoja pimeyteen.


Viikonloppuna olin "arjen katkaisuhoidossa" mökillä mieheni kanssa.
Minä niin nautin siitä pysähtyneisyyden tilasta.
Mökkiä ympäröivän pimeyden ja sateisuuden kontrasti 
leivinuunin tulen lämpöön ja  kynttilän valoon.
Pieni männynkäppyrä maljakossa ja siinä muutama vanha pallo.
Joululaulut.
Herkkuja.
Pkkuinen joulu,
joulun tuntu.
<3 <3




Kiireetön tunnelma.
Vapaapäivä.
Iso kasa varpuja ja oksia tuvan pöydällä.
Muutama kranssi.
Kätten työ. 
Niistä oli minun terapeuttinen lomanen tehty.





Metsästämme otin mukaan materiaalia kotiakin.
Puolukan- ja mustikanvarpuja, sammalta.
Tyttäreni tilasi puolukkakranssin. 
Mustikanvarpukranssin tein vuosi sitten
ja se on säilynyt tosi hyvänä.
Suihkautan taas valkoista spraya pelkkiin mustikanvarpuihin ja laitan maljakkoon.
Kauniita ovat niinkin.


Mökiltä otin mukaani kesällä tekemäni betoniastian.
Laitoin siihen havuja ja  jäkäläisiä oksia.


Ihana on hissukseen joulua kohti kaarratella.
Monenmoisia ajatuksia on pää täynnä.
Tekisi mieli tehdä sitä ja kokeilla tuota.
Pitää yrittää muistaa se, että kaikkeen ei vaan ehdi.
Jostakin pitää antaa peräksi, jättää tekemättä.
Siinä sitä on läksyä ja muistolausetta kerrakseen.



Kynttilänvaloa ja ihanien puuhastelujen iloa Sinullekin!

-Kaisu-








15 kommenttia:

  1. Tee noista kuvista postikortteja. Ne on tosi kuvauksellisia. Leivinuunin lämpö on niin ommaa luokkaa. Meillä on muuten lunta. On valoisampaa joo, mutta täällä maalla ei ole katuvaloja, ei kovin kirkasta oo edes ohtalampun kanssa:)taijan lähteä tunturin kuppeeseen lenkille... Kauniita kransseja olen luonut. T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos Pirta sanoistasi! <3 Aivan puna nousee poskilleni. :)
      Minä niin tykkään kauniiden asioiden kuvaamisesta. Kiva jos miellyttää silmää.
      Lunta. Kuin näkisi tässä unta. ;) Jospa pian tännekin. Tulisi luonnon valoa.
      Mukavia lenkkeilyjä sinulle niissä uljaissa maisemissa!

      Poista
  2. Se on ihanaa, kun alkaa taloihin tulla (joulu)valoja valoa tuomaan tähän pimeyteen. Ihania kranssejakin siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3
      Ja tämä odottaminen ja valmisteleminen on just parasta! :)
      Mukava kuulla sinusta! <3 Olenkin kaipaillut!

      Poista
  3. Valoa sitä tähän pimeyteen juuri kaipaakin. Kivoja nuo kranssit ja ihana betoniruukku! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, valo on terapiaa! :)
      Ruukku on niitä kesäisiä kokeiluja. Ihana pinta tuli tuohon! Tykkään itsekin tästä. Ja kransseissa on vain mielikuvitus rajana. Niitä on kiva sitoa. Kiitos ajatuksistasi, Raisa P! <3

      Poista
  4. Valoa ei ole tämän pimeyden keskellä koskaan liikaa. Ihan samaa mieltä olen, ei ole mitään yhtä oikeaa " ajankohtaa jolloin valosarjoja voi ripustaa ulos tai sisälle. Jokainen laittaa ne sitten, kun se itsestä tuntuu parhaimmalle :)

    Ihania kransseja olet tehnyt <3 Kyllä luonnon materiaaleista saa niin kaunista aikaan!

    Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin omiin tuntemuksiin ja päähänpistoihin saa rohkeasti luottaa valoasioissakin! :) :)
      Luonnonvärkit on ehtymätön aarreaitta. Vielä pitäisi käpyjä kerätä!

      Mukavia marraskuisia Sinullekin, Kaaru! <3

      Poista
  5. Niin, ja eiväthän ne mitään jouluvaloja ole, vaikka ihan alkujaan joulukoristeiksi tulivatkin. Tunnelmavaloja ne ovat. Niitä voi pitää justiinsa silloin, milloin tykkää. Toinen tykkää pihallaan suuresta valonheittimestä, toinen tunnelmallisesta lyhdystä, joka viitoittaa tietä sisälle. Toinen tykkää sisällä valona kyntteliköstä, toinen loisteputkesta. Mitäpä se naapurille tai muille kuuluu, millaisia valoja kukanenkin käyttää, jos ei suoraan silmiin osoita. :D Minusta oli ihana eilen, kun Koulupoikani oli ripotellut lyhtyjä pitkin pientä peltoa, joka on kotikujamme vierellä. Kaunis tunnelma! Varmasti oli kiva näky lenkkeilijöillekin, kun muuten satoi räntää ja oli todella pimeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti ollut ihana näky se valopelto. <3 Kotipitäjässäni ruukasivat nelostien varteen jouluaaton aattona laittaa jäälyhtyjä. Se oli kaunis ele; lämmin ajatus ja jouluinen tervehdys ohikulkeville matkalaisille.

      <3

      Poista
  6. Minunkin pitäisi tuo kranssihomma käynnistää. Pitäisi...
    Viime syksynä en tehnyt ulkokranssia ollenkaan, kun en raaskinut sitä naulata uuteen oveen. Nyt ovi on jo vuoden vanha, niin eiköhän nyt jo raaski naulankin hakata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pitäisi. Niin tuttu sana täälläkin. :)

      Sulla on ollut viime vuonna ovi koristeena! :) Komea tervetulotoivotus sekin. Meilläki ollut vaihto ollut puheena muutaman ajan. Pitäisi...

      Poista
    2. Pitäisi.... Meillä vaihdettiin viime syksyn remontissa kaikki ulko- ja väliovet. Ihana, kun on siistit ovet!

      Poista
  7. Kauniita kransseja olet tehnyt. Meidän lähimetsässä on kaadettu kovasti puita. Sieltä olisi tarkoitus hakea materiaalia askarteluun, kunhan ehtisi valoisalla ajalla hakea ;-) . Kaunis tekemäsi betoniruukku !
    Mukavaa viikon jatkoa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli! <3
      Pari vuotta sitten meidän vieressä kaadettiin puita. Silloin minäkin ilon kautta raahasin oksia pihaan. :) Nyt vähän pienempää materiaalia.
      Äkkiseltään meni käsi jumiin tästä kranssien vääntämisestä. Pakko huilata!

      Poista