17. maaliskuuta 2024

Huovutetut pääsiäismunat


 Lauantaiaamuna mietin, että mitähän kivaa sitä tekisi ja 
kuinka ollakaan 
-miniä laittoi kuvan kivoista huovutuksistaan,
kuin tilauksesta. 
Innoitus tarttui ihanasti reilun sadan kilometrin päästä 
ja sitä myöten olikin minun päivän ohjelmani selvä.

Hain vuosia, liekö jo vuosikymmenen sitten viimeksi käytössä olleet 
huovutusvillat ja -neulat esille.
Ilokseni paikallisesta S-marketista löytyi 5x7 senttisiä styroxmunia ja
askartelukaupasta vielä 4x6 senttisiä. 
Pienemmistä aihioista tuli minusta lopulta sievempiä
 ja ripustamiseen sopivampia koristeita.




Illalla seuraani liittyi eskarilainen, 
joka innostui puuhasta ja huovutti kolme isoa pääsiäismunaa.
Yllätyin, miten hyvin homma käytti häneltäkin. 
Neula ei pistänyt sormiin eikä se katkennut. 

Pyöräytimme kokeeksi pilkullisen ja vihreän tähtimunan 
neulahuovutuksen lisäksi 40 asteisessa pyykissä 
yhdenkoon sukkahousun varteen kiepautettuna. 

Neulahuovutetussa ja koneella lisähuovutetuissa lopputuloksissa on oma viehätyksensä,
mutta ehkä käsityön jälki mukavin
 vai mitä sinä tuumaat?




Meillä oli käytössämme kolmen huovutusneulan lajitelma.
Karhealla kiinnitetään styroxmunan pinnalle ohuelti levitetty huovutusvilla, 
joka viimeistellään mediumilla ja ohuella neulalla. 
Pisto tehdään pystysuoraan "tikuttaen" ettei neula väänny ja katkea.




Pääsiäinen,
kevään ihania valon ja ilon juhla on jo kahden viikon päästä.
Olen laitellut perinteisiä koristeita jo esille.
Pääsiäisenä tulee sama tunne kuin jouluna;
on mukavampi nautiskella etukäteen 
ja kerätä koristeet sitten juhlan jälkeen pikemmin pois.

Sen verran "tuli takkiin" pääsiäisen ennakoinnissa,
että tete-narsissi näytti paleltuneen ulkolyhdyssä.
Oli yritys hyvä kymmenen,
mutta pakkasyö yllätti. 




Pääsiäismunien huovuttaminen oli kyllä mukavaa hommaa.
Ehkä niitä on jo omiksi tarpeiksi, 
mutta huomenna tytär haluaa tehdä näitä niin saatanhan siinä vielä itsekin innostua! ;)
Otan huovutusvermeet mukaan äiti ja siskot-viikonloppuun, 
jos joku sattuu siellä innostumaan asiasta. 

Oletko sinä huovuttanut näitä tai innostuitko ehkä nyt tästä puuhasta? 




Valoa ja iloa pääsiäisen odotuksen päiviin!  



 

13. maaliskuuta 2024

Keväisiä puuhia keittiössä

Keväiset päivät ja kaupan hyllyn siemenpussit innoittivat aloittelemaan jo keväisiä puuhia eli 
versojen kasvattelua pienimuotoisesti 
keittiön ikkunan edessä.




Olen ennemmin kokeillut vain herneenversoja.
Nyt kylvin myös sinapinsiemeniä sekä vihanneskrassia.

Joka kerta tuntuu olevan yhtä suuri ihmetyksen aihe se,
miten pienistä siemenistä nousee niin äkkiä vihreyttä mullan läpi.
Terhakoita sirkkalehtiä, joita pian voi alkaa leikkomaan salaattiin ja leivän päälle.
Kasvun ihme puhuttelee ja pysäyttää kevään voiman äärelle.




Tein nämä kylvöt viime torstaina kostutettuun multaan.
Laitoin siemenien päälle kuvan oton  jälkeen multaa ja 
sujautin purkit muovipussien sisään. 

Tiistain eli viiden päivän jälkeinen kasvutilanne näkyy alemmassa kuvassa. 
Hämmästyttävän hyötyisiä siemeniä ja nämä kyllä palkitsevat malttamattomankin viljelijän. 
Herne ei ollut tässä erässä niin nopeana kuin yleensä,
mutta sekin nousee jo hyvää vauhtia.




Pienet keväiset viherkipot ovat kauniita ihan tällaisenaan
ja sopivat mukavasti keväisiin kattauksiin.

Pöytäviljelyksiä on näppärä uusia, 
jos sattuu  unohtumaan kastelu tai tulee joku muu  kämmäys viljelyksen hoidossa. 
Sinapinsiemenet nappasin muuten maustehyllystä
ja siemenpussihyllyköstä löytyy vaihtoehtoja valita asti.

Parasta tässä puuhastelussa on kasvun ihme ja herkkä, keväinen vihreä.
Tästä kaikesta tulee niin mukava kevätfiilis! 






Siemeniä on kiva laittaa myös lasten kanssa multaan 
ja seurata heidän kanssaan siementen itämistä ja versojen kasvua.
Joskus olen saanut äitienpäivälahjaksi herneenversopurkin.

Viherpurkin voisi antaa näin keväällä Ystävällekin yllätykseksi 
tai nimpparitervehdykseksi tai tuliaiseksi.

Oletko sinä jo kylvänyt syötäviä versoja kasvamaan?
Mitä suosittelet kokeilemaan?
Jaksatko innostua kukkien taimien kasvattamisesta ja koulaamisesta?